maanantai 13. marraskuuta 2017

Epävakaa persoonallisuus





Persoonallisuus häiriöitä on useita erilaisia ja tässä blogi kirjoituksessa käsittelen epävakaata persoonallisuushäiriötä. Aihe oli minulle ennen tätä lähes tuntematon ja luulin tienneeni mitä tarkoittaa persoonallisuushäiriö mutta olin väärässä ja haluankin selvittää teille, minkälainen sairaus epävakaa persoonallisuushäiriö oikeastaan on.



Persoonallisuushäiriöt ovat pitkäaikaisia ja syvälle iskostuneita, joustamattomia käyttäytymismalleja, jotka ilmenevät haitallisina monissa elämäntilanteissa. Yleensä henkilö itse ei tunnista poikkeavuutta käyttäytymisessään tai ajattelussaan (Lönnqvist – Henriksson – Marttunen – Partonen 2017: Persoonallisuushäiriöiden kliinisen kuvan ja diagnostiikan yleispiirteet.)



Epävakaa persoonallisuus on vaikea häiriö, joka kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää laajasti. Väestöstä noin 0,7% sairastaa epävakaata persoonallisuushäiriötä (Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito-suositus 2015.) Sairaus diagnosoidaan tavallisimmin nuorella aikuisiällä (Toivio – Nordling 2013: 164.) Epävakaa persoonallisuus heikentää toimintakykyä merkittävästi. Kolme keskeisintä oirekokonaisuutta ovat tunne-elämän epävakaus, ihmissuhteiden vaikeudet ja käyttäytymisen säätelyn häiriöt. Syytä sairauden puhkeamiseen ei voida varmalla sanoa, mutta häiriön syntyyn vaikuttavat useammat tekijät, esimerkiksi traumaattiset lapsuuskokemukset ja perinnöllisyys. (Mielenterveystalo: Epävakaa persoonallisuus – mitä se on?)



Epävakaa persoonallisuus jaetaan häiriön impulsiiviseen ja rajatilatyyppiin. Impulsiivisen häiriötyypin kriteereitä ovat muun muassa taipumus toimia hetken mielijohteesta, alttius vihan ja väkivallan purkamiselle sekä oikukas mielentila. Rajatilatyypin kriteerit ovat muun muassa pitkäkestoiset tyhjyyden tuntemukset, hylätyksi tulemisen pelko ja epävakaa minäkuva. Lisäksi itsemurha riski on korkea tässä tyypissä (Toivio –Nordling 2013: 165.)



Epävakaan persoonallisuuden hoito toteutetaan pääosin avohoidossa ja sairaalahoidon osalta pääasiassa päiväsairaalassa. Hoitoon sitoutuminen on hyvin tärkeää (Mielenterveystalo: epävakaa persoonallisuus- mitä se on?) Psykoterapeuttiset hoitomenetelmät ovat hoidossa keskeisiä. Näitä ovat muun muassa kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia, dialektinen käyttäytymisterapia sekä mentalisaatio eli kyky pitää mielessä sekä oma että toisen mieli (Lönnqvist ym. 2017: Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus.) Myös lääkkeistä voi olla hyötyä. Psykoosilääkkeet, mielialan tasaajat tai serotoniinin takaisinoton estäjät saattavat lievittää impulsiivisuutta, aggressiivisuutta, ahdistuvuutta ja mielialojen heittelyä (Mielenterveystalo: epävakaa persoonallisuus – mitä se on?) Epävakaan persoonallisuuden ennuste on usein melko hyvä, sillä kymmenen vuoden kuluttua vain pieni osa potilaista täyttää kriteerit. Heidän toimintakykynsä palautuu hitaammin kuin oireiden toipuminen (Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito-suositus 2015.)



Epävakaata persoonallisuutta ei tule sekoittaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön niin kuin moni tekee. Niissä on selkeitä eroavaisuuksia, kuten se, että kaksi suuntaisessa mielialahäiriössä on mielialan vaihtelut kulkevat tasaisissa jaksoissa, kun taas epävakaasta persoonallisuudesta kärsivällä ne voivat kiihtyä nollasta sataan yhtäkkiä.  Tämän kirjoitelman myötä minulle valkeni enemmän, minkälainen sairaus tämä on ja kuinka vaikeaa voi olla tällaisen potilaan kanssa, kun hänen mielentilastaan ei koskaan tiedä milloin aggressiivisuus voi räjähtää käsiin. Sairaanhoitajalla kuuluukin olla riittävästi kypsyyttä ja säästellysti empatiakykyä kohdatessaan epävakaan persoonan hoitotyössä.





Lähteet:



Epävakaa persoonallisuus. Mielenterveystalo. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/epavakaa_persoonallisuushairio/Pages/osio1.aspx>. Luettu 13.11.2017.



Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito-suositus 2015. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä.



Lönnqvist, Jouko – Henriksson, Markus – Marttunen, Mauri – Partonen, Timo 2017. Psykiatria. Helsinki: Duodecim. Saatavilla myös verkossa. Luettu 13.11.2017.



Toivio, Timo – Nordling, Esa 2013. Mielenterveyden psykologia. 3., uudistettu painos. Helsinki: Edita.

2 kommenttia:

  1. Vähän jäätiin kaipaamaan tietoa siitä mistä olit löytänyt tämän tekstin hyvän, havainnollistavan kuvan. Johdatus aiheeseen oli hyvä, sillä se herättää lukijassa kiinnostuksen ”Olisiko tässä aiheessa itsellenikin jotain mitä en tiedä”. Olet tuonut Käypä hoito -suosituksista tähän tekstiin mielenkiintoista ja ajantasaista faktaa. Myös epävakaan ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön eroavaisuudet on tärkeä pointti, joten hyvä että toit sen esille.

    VastaaPoista
  2. Kiinnitin samaan huomiota kuin Minni ja Markku, eli kuvion lähde. Kannattaa aina laittaa kuviin, kuvioihin ja taulukoihin mistä ne on otettu.
    Persoonallisuushäiriötä ovat vaativia hoidettavia ja pohditkin sitä että se vaatii sairaanhoitajalta valmiuksia kohtaamiseen hoitotyössä. Lisäksi tieto auttaa sairaanhoitajana toimimisessa ja se liitettynä omaan vankkaan itsetuntoon.

    VastaaPoista

Itsearviointi kurssista

Kävin tämän kurssin toistamiseen, sillä kirjatentti muotona suorittaa tämä kurssi osoittautui minulle haasteelliseksi, lähinnä materiaal...