Hoitotyön auttamismenetelmät ja hoitotyöskentely mielenterveyshoitotyössä

Mielenterveyshoitotyö on laaja kokonaisuus ja sen toteuttaa sairaanhoitaja. Hänen tulee nähdä mielenterveystyö laajasti ihmisen hyvinvointia ja toimintakykyä lisäävänä työnä, jossa keskitytään potilaan voimavaroihin ja vahvuuksiin sekä lisätään suojaavia ulkoisia tekijöitä (Kuhanen – Oittinen – Kanerva – Seuri – Schubert 2014: 16.)

Hoitosuhteella tarkoitetaan hoitajan ja potilaan välistä yhteistyösuhdetta ja se on keskeinen mielenterveyshoitotyön menetelmä. Siinä lähtökohtana on potilaan mielenterveyden edistäminen ja hoitaminen. Hoitosuhde on potilaslähtöinen eli vuorovaikutus on osallistuvaa, molemminpuolista vuoropuhelua eli dialogia. Potilaslähtöisessä mielenterveyshoitotyössä ohjaus ja toiminta ovat motivoivaa ja konsultoivaa. On hyvin tärkeää hoitosuhteen kannalta, että potilas on motivoitunut omaan hoitoonsa. Potilaan voimavaralähtöisyys on tärkeää hoitajan ja potilaan hoitosuhteessa. Tällöin voimavarat, jotka ovat potilaassa itsessään otetaan käyttöön hänen terveyden edistämiseksi. Yhteistyön ehdoton onnistumisen edellytys on luottamus hoitajan ja potilaan välillä. Hoitajan tehtävänä on luoda uskoa potilaaseen ja saada tämä vakuuttuneeksi siitä, että häntä autetaan. Yhteistyö suhteessa korostuu hoitajan läsnäolo. Läsnäolo voi olla hiljaista ja sitä että hoitaja on paikalla kuuntelemassa (Kuhanen ym. 2014: 154-161.)

Mielenterveyshoitotyössä perhekeskeisyys on erityisasemassa tänä päivänä. On tärkeää huomioida potilaan perhettä. Perhe otetaan huomioon esimerkiksi potilaan tilan arvioinnissa, tiedon saannissa ja hoitosuunnitelman laatimisessa. Perhettä myös tuetaan ja autetaan. Yksi auttamismenetelmä potilaan perheelle on psykoedukatiivinen perhetyö eli annetaan tietoa potilaan sairaudesta haavoittuvuus-stressimallia hyväksi käyttäen. Tavoitteena on lisätä perheen ymmärrystä sairastumista ja sairautta kohtaan ja lieventää heidän huoltaan. (Kuhanen ym. 2014: 97-100.)

Potilaan hoitoa tuetaan psykososiaalisilla ja biologisilla hoidoilla. Psykososiaaliset interventiot ovat aktiivisia toimia, jotka auttavat potilasta saavuttamaan tavoitteensa ja tukevat häntä elämässä. Psykososiaalisiin hoitoihin kuuluvat myös psykoterapiat, joiden tavoitteena on poistaa tai lievittää potilaan psyykkisiä häiriöitä, tukea mielenterveyttä sekä lisätä valmiuksia ratkoa itsenäisesti psyykkisiä ongelmia (Lönnqvist – Henriksson – Marttunen – Partonen 2017: Psykososiaaliset hoidot ja psykoterapiat.) Psykososiaalisten hoitomuotojen ohella biologisesta hoitomuodosta lääkehoito on keskeinen keino lievittää oireita, kohentaa potilaan vointia ja parantaa toimintakykyä. Muita biologisia hoitomuotoja ovat aivojen sähköhoito nukutuksessa, valo- ja magneettihoidot sekä uniestot. (Lönnqvist ym. 2017: Biologiset hoidot.)

Mielenterveyshoitotyössä hoitajan tulee olla läsnä potilaalle sekä asiantuntijana että ihmisenä. Hänen täytyy olla aidosti kiinnostunut potilaasta. Hyvä mielenterveyshoitotyön toteuttaminen edellyttää siis jatkuvaa eettistä pohdintaa käytännön tilanteissa ja toimintaa, joka muuttuu ja joustaa potilaslähtöisesti yksilöt huomioon ottaen (Kuhanen ym. 2014: 31.)

Hoitotyöskentely mielenterveyshoitotyössä on haasteellista ja vaatii hoitajalta paljon. Tulevana sairaanhoitajana mietin usein, ettei missään muualla hoitotyön kentällä hoitosuhde ole tärkeämpää kuin mielenterveystyössä. Ryhmätyöskentelytaidot tulee olla hallussa ja joustavuutta tulee osoittaa. Hoitajan tieto perusta on kaikki kaikessa ja potilaan perheenjäsenien kanssa tulee osata toimia. On hyvin tärkeää kuitenkin, että ennen kuin voit alkaa hoitosuhteeseen potilaiden kanssa, sinun tulee ensin tuntea itsesi.

Lähteet:

Kuhanen, Carita – Oittinen, Pirkko – Kanerva, Anne – Seuri, Tarja – Schubert, Carla 2014. Mielenterveyshoitotyö. 3.-4. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Lönnqvist, Jouko – Henriksson, Markus – Marttunen, Mauri – Partonen, Timo 2017. Psykiatria. Helsinki: Duodecim. Saatavilla myös verkossa. Luettu 18.11.2017.