Masennus hoitotyössä

Moni meistä väittää olevansa masentunut. Siitä on tullut arkikielen oma sanansa, vaikka henkilö ei varsinaisesti kärsisi depressiosta eli masennushäiriöstä. Masennus on varsin yleinen sairaus ja haluankin tuoda esille tätä sairautta paremmin.

Mielialahäiriöt jaetaan masennushäiriöihin ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Yleisimmät masennustilat jaetaan lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja psykoottiseen masennukseen sekä usein myös synnytyksen jälkeiseen masennustilaan. (Kuhanen – Oittinen – Kanerva – Seuri – Schubert 2014: 205.) Masennustilasta kärsii joka vuosi noin 5% suomalaisista.  Syitä masennukseen voivat olla elämänmuutokset, elinympäristö, geeniperimä ja psykologiset ominaisuudet (Masennus info: Masennuksen syyt).  Masennus voi puhjeta missä iässä vain, mutta yleisintä se on keski-ikäisillä. Naisilla masennus on kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä (Mielenterveystalo: Masennustila.)

Masennuksen oireet vaihtelevat vaikeusasteen mukaan ja ne näkyvät yleensä tunnetilan ja toimintakyvyn muutoksina. Lievässä masennuksessa toimintakyky on vielä kohtalaista, mutta vaikeammissa tapauksissa oireita on runsaasti ja ne haittaavat merkittävästi ihmissuhteita ja toimintakykyä. Oireita ovat muun muassa masentunut mieliala, uupumus, unihäiriöt, itsekritiikki, syyllisyyden tunne sekä ruokahalun ja painon muutos. (Masennus info: Oireet.)

On hyvin tärkeää hoidon kannalta tunnistaa masennus ajoissa. Masentunut henkilö ei hakeudu itse masennuksen takia hoitoon, vaan hyvin usein fyysisten oireiden vuoksi. Näiden lisäksi potilaat puhuvat usein saamattomuudesta ja väsymyksestä. Hoitohenkilökunnalla tuleekin olla valmiudet tunnistaa potilaan masennus ja sen aste sekä ohjata, seurata ja tukea psykososiaalisesti häntä. Potilaalta on myös hyvä selvittää tämän mahdollinen alkoholin ja muiden päihteiden käyttö, sillä nämä kaksi asiaa ovat hyvin usein yhteydessä toisiinsa. Masennuksen tunnistamiseen käytetään apuna muun muassa BDI-mittaria eli Beckin masennusoiremittaria. Hoito suunnitellaan jokaiselle yksilöllisesti. (Kuhanen ym. 2014: 208-210.) Tavallisimmat hoitomuodot masennuksessa ovat lääkehoidot ja psykoterapiat.  Lääkehoidon avulla helpotetaan potilaan oireita. Vaste muodostuu pitkällä aikavälillä, joten tämän takia on oltava kärsivällinen. On hyvin tärkeää, että oireiden helpotuttua lääkitystä jatketaan lääkärin määräyksestä (Masennus info: Hoito.) Muita hoitomuotoja ovat kirkasvalohoito ja sähköhoito, joka annetaan nukutuksessa (Mielenterveystalo: Masennustila). Masennuksesta toipumisessa omahoitajasuhde on keskeinen hoitotyön menetelmä. Hoitajan tulee kannustaa ja motivoida potilasta ottamaan vastuuta elämästään. Tämä on erityisen tärkeää toipumisen kannalta. Omahoitajasuhteessa korostuu toivon herättäminen ja sen ylläpitäminen. Omahoitajalla tulee olla kykyä kuulla potilasta ja rohkaista häntä ilmaisemaan tunteitaan. Masennuksesta toipuminen on vaihteleva prosessi, mutta tavoitteena on mahdollisimman täydellinen toipuminen sekä sairauden uudelleenpuhkeamisen ehkäisy. (Kuhanen ym. 2014: 210-213.)

Itse olen omassa lähipiirissä todistanut useiden lievien ja keskivaikeiden masennusten jaksoja. On hyvin tärkeää, että jokainen joka kärsii masennuksesta saa ammattiapua ja mikä tärkeintä, hän ei häpeäisi sitä. Tulevana sairaanhoitajana haluaisin, että masennuksesta puhumiseen keskityttäisiin entistä enemmän ja reagoitaisiin herkästi, jos joku oireilee masennuksesta. Loppuun laitan hyvän linkin, jonka löysin Mielenterveystalon sivuilta koskien nettiterapioita. Ne on suunnattu lähinnä niille ihmisille, jotka kärsivät lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta.

https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/terapiaohjelmat/masennus/Pages/default.aspx

Lähteet:

Depressio. Käypä hoito-suositus 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Verkkodokumentti. <http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50023>. Luettu 12.11.2017.

Kuhanen, Carita – Oittinen, Pirkko – Kanerva, Anne – Seuri, Tarja – Schubert, Carla 2014. Mielenterveyshoitotyö. 3.-4. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Masennus info. Verkkodokumentti. <http://masennusinfo.fi/>. Luettu 12.11.2017.

Mielenterveystalo. Masennuksen nettiterapia. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/terapiaohjelmat/masennus/Pages/default.aspx>. 12.11.2017.

Mielenterveystalo. Masennustilat. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietohaku/F30-39/Pages/F32-33.aspx>. Luettu 12.11.2017.