Skitsofrenia

Monille suomalaisille sana psykoosi on leimaava sairaus, vaikka ne ovat yhtä yleisiä kuin mikä tahansa muu somaattinen sairaus. Muut ihmiset eivät aina edes tiedä psykoosin syitä, oireita tai hoitomuotoja ja mieltävät että parempi kuin pysyttelee sitä sairastavista kaukana koska he ovat niin aggressiivisia ja tahtovat muille pahaa. Haluankin nyt tuoda esille mitä skitsofrenia, yksi psykoosisairauksista, oikeastaan on.

Psykoosi tarkoittaa sitä, että ihminen tulkitsee ulkopuolista todellisuutta ja muita ihmisiä poikkeavalla tavalla, koska hänen ajatus- ja havaintokykynsä on tavalla tai toisella vääristynyt. Ihmisen on siis vaikea määrittää, mikä on totta ja mikä ei. (Kuhanen – Oittinen – Kanerva – Seuri – Schubert 2014: 191.) Skitsofrenia on yleensä nuorella aikuisiällä alkava vakava, psykoosiksi luokiteltu mielenterveyden häiriö. Skitsofreniaan sairastuu noin 1% väestöstä, mikä tekee siitä yleisimmän psykoosisairauden. (Skitsofrenia. Käypä hoito-suositus 2015.) Skitsofrenian oireet jaetaan positiivisiin ja negatiivisiin oireisiin. Positiivisia oireita ovat esimerkiksi aistiharhat, harhaluulot, hajanainen käytös ja puhe. Negatiiviset oireet ovat puheen köyhtyminen, tahdottomuus ja tunneilmaisun latistuminen. (Kuhanen ym. 2014: 191.)

 Skitsofrenian puhkeamiseen voivat vaikuttaa monet syyt, mutta perimmäistä syytä ei vielä kunnolla tiedetä (Skitsofrenia info: Sairastumisen syyt). On kuitenkin havaittu, että stressi-haavoittuvuusmallilla voidaan selittää skitsofreniaan sairastuminen. Tämän mukaan oireet voivat puhjeta henkilöillä, joilla on perinnöllinen tai muun tuoma alttius sairastumiseen. Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset stressitekijät. Näitä voivat olla muun muassa kotoa pois muuttaminen, opiskelu tai muu vastaava elämän muutos. Myös traumaattiset kokemukset saattavat laukaista skitsofrenian. (Kuhanen ym. 2014: 191.)

Akuuttivaihe kestää useita viikkoja ja toteutetaan joko avohoidossa tai sairaalassa. Ensisijainen tavoite on motivoida potilasta ja helpottaa oireita. Yksi tehokkaimmista hoitomuodoista on psykoedukaatio. Siinä annetaan tietoa sairaudesta, sen oireista, riskitekijöistä, hoidoista, toipumisesta ja mahdollisesta sairauden uusiutumisesta. Psykoedukaation avulla sekä potilas että hänen läheisensä voivat ymmärtää skitsofreniaa paremmin ja hyväksyä sen. (Kuhanen ym. 2014: 195-199.) Psykoosilääkitys aloitetaan viipymättä, jotta sairaus ei kroonistu. Lääkehoitoa on syytä käyttää, koska sillä on sairauden uusiutumista ehkäisevä vaikutus. (Skitsofrenia info: Lääkehoito.) On tärkeä muistuttaa potilasta, että lääkkeiden vaikutus ilmenee vasta 2-6 viikon kuluttua aloituksesta (Kuhanen ym. 2014: 266).

Video: Hoitosuunnitelma skitsofrenian hoidossa

Skitsofrenian tasaantumisvaihe voi kestää useita kuukausia. Toipumisvaiheessa jatketaan toissijaisten ongelmien työstämistä ja ehkäistään uudelleen sairastumista. Toipumisprosessi on yksilöllistä ja se ei varsinaisesti lopu koskaan. (Kuhanen ym. 2014: 197.) Pitkän tähtäimen kuntoutuksella pyritään parantamaan toimintakykyä ja tarjoamaan keinoja arjesta selviytymiseen. Kuntoutus toteutetaan moniammatillisen hoitotiimin kanssa, johon kuuluu sairaanhoitajan lisäksi lääkäri, psykologi, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. (Skitsofrenia info: Kuntoutus.)

Skitsofrenia on siis lähes elämänmittainen sairaus, mutta monet pystyvät elämään sen kanssa. Itse olen tavannut skitsofreniaan sairastuneita ihmisiä. Heistä kyllä selvästi näki, että he olivat ihmisiä, jotka olivat sairastaneet psykoosisairautta, mutta silti ihailin heitä, että olivat uskaltautuneet astumaan esiin ja kertomaan omasta kokemuksestaan ja ajatuksistaan. Tulevana sairaanhoitajana kohtaan varmasti psykoosisairauksia sairastavia tai sairastaneita ihmisiä työelämässä, joko asiakkainani tai jopa työkavereinani, sillä kukaan vaan voi sairastua psykoosiin jopa lääkäritkin. Skitsofrenia on vakava sairaus mutta sitä ei tule kammoksua tai kiertää, eihän ihmiset siihen tahallaan sairastu. Eihän kukaan voi tietää sairastuuko seuraavana päivänä flunssaan vai skitsofreniaan.

                 Lähteet:

Kuhanen, Carita – Oittinen, Pirkko – Kanerva, Anne – Seuri, Tarja – Schubert, Carla 2014. Mielenterveyshoitotyössä. 3.-4., painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Skitsofrenia. Käypä hoito- suositus 2015. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Verkkodokumentti. <http://www.kaypahoito.fi>. Luettu 8.11.2017.

Skitsofrenia info. Verkkodokumentti. <http://www.skitsofreniainfo.fi/>. Luettu 8.11.2017.

<http://www.skitsofreniainfo.fi/hoito/video-hoitosuunnitelma-skitsofrenian-hoidossa>.